Uutiset tehdään eivätkä ne välttämättä kuvasta todellisuutta. Ihmisillä on eri maailmankuvat ja he lukevat uutisia niiden valossa, hyväksyvät ne tiedot, mitkä tukevat heidän uskomuksiaan. Ja kieltävät ne tiedot, jotka ovat vastoin heidän uskomuksiaan. Perussuomalaiset puhuvat suvakeista ja leimaavat heidät ihmisinä. Tilanne on minun mielestäni paljonsamanlainen kuin ennen sisällissotaa - tosin en usko, että mitään sotaa tästä tulee, mutta kansa on kuitenkin kahtiajakautunut. Nykyinen presidentti on yhdistänyt kansan taakseen. En ole lukenut aiempien presidenttien päiväkirjoja, mutta ehkä pitäisi, koska pidän historiasta. https://suomenpresidentit.fi/ on mielenkiintoinen sivu, jossa on presidentit. Kirjassa, jota kirjoitan, yksi päähenkilö on Elias Lönnrot. Minulla on monta teemaa, joita käsittelen. 

Suhde muunmaalaisiin ihmisiin on tosiaan "tapetilla" tänäänkin. Toisten valtioiden kansalaiset tarvitsevat suojelua, näin olen ymmärtänyt. Ja sitten on ihmisiä, joiden mielestä he eivät ole mitään oikeita ihmisiä. He ovat uhka ja "erilaisia" kuin me. Vihaan sitä maailmankuvaa, jossa oma tuttu ja turvallinen on se ainoa oikea tapa olla maailmassa. Yleensähän siihen vielä tulee Jumala mukaan. Kulttuuri siinä meidän välissämme on. Ja valtakuntien rajat. Toisaalta: ihmisille, jotka sanovat itseään kristityiksi on yksi hallitsija, yksi kuningas ja hän on Jeesus Kristus. Se on aika vallankumouksellinen asia, jos sitä ajattelee muutenkin kuin vain uskonnollisena kielikuvana. Minä luen mielelläni Raamattua, olen teologiaa opiskellut. 

Missään ei ole kirjoitettu, miten niiden valtioiden päättäjät joista ihmiset tulevat Suomeen reagoivat pakolaisuuteen. Tilanne on mielestäni yhtä vakava kuin sota olisi. Minusta on järkyttävä seurata, miten päättäjät eivät noudata niitä sääntöjä, joita laki ja muut kansainväliset velvoitteet, sopimukset heiltä vaatisivat.